Olli Peltonen oli monipuolinen Orimattilassa syntynyt, Hyvinkäällä ja Lammilla vaikuttanut taiteilija. Hänen maisemamaalauksiaan löytyy useasta kodista Lammilta ja ympäri etelä-Suomea.

Peltonen harrasti taidetta päivätyönsä ohella taidetta elämänsä loppuun asti, mutta hänen tuottelianta kauttaan olivat vuodet 1940 – 1950. Peltonen opiskeli Avoimessa Taidekoulussa, jossa moni tuon ajan taiteilijoista aloitti uransa.

Peltosen lahjakkuudesta kertoo hänen öljyvärimaalauksensa ’Maisema Kytäjältä’ hyväksyminen Nuorten Taiteilijoiden näyttelyyn vuonna 1947. Samassa näyttelyssä oli mm. Rafael Wardin, Unto Pusan, Tove Janssonin ja monen muun tunnetun taiteilijan töitä. Katso näyttelyluettelo.

Vaikka Olli Peltosella ei ollutkaan muodollista taidekoulutusta, hän viihtyi mielellään taidepiireissä ja hankki oppia sitä kautta. Erityisen paljon hän maalasi toisen itseoppineen taiteilijan – Yrjö Saarisen kanssa. Aivan kuten Saarinenkin, tuohon aikaan taiteilijat harjoittelivat mm. jäljentämällä klassikkoteoksia ja kokeilemalla eri tyylejä. Oli tärkeää omata ’oma tunnistettava’ tyyli.

Olli Peltonen asui nuoruutensa Orimattilassa, vaikutti myöhemmin Hyvinkäällä ja lopulta Hämeenlinnan Lammilla. Hän teki elämänuransa kauppa-alalla Osuuskaupan pidettynä lihamestarina ja oli myös hyvä rakentaja. Olli meni naimisiin Annikin kanssa ja perheeseen syntyi kaksi tytärtä. Perheelle rakennettiin monta taloa ja kesämökkiä, jotka aina välillä myytiin ja muutettiin uusiin paikkoihin. Peltosen rakentamat talot ovat edelleen asuinkäytössä.

Kauppa-alalta on talteen jäänyt mainio työtodistus Osuusliike Toukolasta vuodelta 1948, jossa hänen todetaan kohteliaalla käytöksellään saavuttaneen niin asiakkaiden kuin johtoelintenkin suosion.

Myös sotavuodet kuuluivat Olli Peltosen nuoruuteen. Niistä muistona mm. mustasävyinen omakuva sotilaspuvussa.

Olli Peltonen oli monipuolinen taiteilija. Hän maalasi sekä öljy- että akvarelliväreillä ja oli erityisen taitava muotokuvapiirtäjä. Hänen käsialaansa ovat mm. Lammin Osuuskaupan  johtokunnan muotokuvat 1950-luvulta.

Jonkin verran hän harrasti myös kuvanveistoa, joista parhaimpia edustaa Naisen muotokuva –reliefi.